Etusivu
Tiimi
Autot
Kilpailukalenteri
Kisatarinat ja -kuvat
Galleria
Videot
Muu kalusto
Yhteistyökumppanit

Jalasjärvi sprint 30.6.2013

Edelliseltä kilpailureissulta kotiutumisen jälkeen jumpattiin kuljettajan istuin drifteristä ralliponiin ja huoltoauton takaluukusta sileät varagummit vaihtui sorapyöriin, kun sunnuntaiaamuna silmät sipulirenkaina yhdistelmä suunnattiin tielle 66, kohti lakeuksia Jussi Raittisen soidessa korvamatona.

Kuskeja oli yllättäin ilmoittautunut ajamaan ainoastaan 50 ja koska varikolla oli hyvin tilaa sai trailerikin jäädä veturin perään huoltopaikalle. Ralliponilla oli Ellu viimeksi ajanut jääradalla ja kalusto oli kuulemma kunnossa joten jätin huollon tarkasteleen rengaspaineita ja sisäkameran asennusta suunnatakseni fillarin keulan soraränniin. Tietä oli sitten viimekerrasta paranneltu soralla ja paikoin levennettykin. Kaikki rataesteet olivat jo heti aamusta paikoillaan, eikä turhan päiväisiä sikaaneita ollut. Täällä saa ajaa kilpaa!!

Kuljettajakokouksessa tarjottiin mahdollisuutta lähteä minuutin välein, johon kaikki kuljettajat suostuivat. Ensimmäiselle kierrokselle lähdettiin heti alusta kaasu pohjassa ja nyt löytyi jarrupitoja enemmän kuin uskoa. Vetopidot menikin sitten luisutteluun. Kovasti yritettiin tyrkätä tällä vakio 4600cc luokan 1450 kiloisella keijukaisella, mutta niin vaan saman seuran mies, Koskisen Jukka ajoi SS luokan 1600cc Datsun Finnillä pari sekuntia paremmin. Kärkiukot nyt ajeli ihan omilla minuuttiluvuilla, mutta Jukia vastaan me ajettiin.

Tauon jälkeen toiselle kierrokselle lähdettiin pienen uhittelun jälkeen ajamaan isoilla vaihteilla ja hakemaan jarrutuksia myöhäisemmälle. Alun pienen haparoinnin jälkeen kierros ilman suurempia riskejä maaliin, jossa viimeisellä suoralla pääsi jo tyrkkään 11 sekunnin ajan kaasu pohjassa viitos vaihteella. Maalilipulle oli vauhti kohdallaan, mutta usko loppui vetää nostamatta maaliviivan yli. Seuraava mutka matkusti kohti kiihtyvällä nopeudella ja näytti sangen pelottavalta, mitä se loppupeleissä sitten ollutkaan.

Varikolla sain kuulla ajan parantuneen 3 sekuntia, mutta harmikseni Juki oli parantanut omaansa saman. Eroa jäi siis kaksi sekuntia. Pakkailtiin laitteet kasaan ja suunta kotia kohti. Matkalla saavutimme Jukin huoltokaluston ja kilvanajo Virroille Kitusen kievariin alkoi. Kurjenkylän oikoreitin turvin päästiin koukkaamaan eteen ja ykkösenä kahvipaikan pihassa!

Kilpailujärjestäjille suuri kiitos hienosti järjestetystä kilpailusta! Homma toimi sujuvasti ja kaikki oli aamusta valmiina. Tänne on aina mukava tulla lennättämään soraa, varmasti mukana myös seuraavalla kerralla.