Etusivu
Tiimi
Autot
Kilpailukalenteri
Kisatarinat ja -kuvat
Galleria
Videot
Muu kalusto
Yhteistyökumppanit

Lieksa harrasteralli 16.6.2018

Kesäkauden aloittava harrasteralli kilvoittelu ajettiin Lieksan nopeilla vuoristoteillä. Orivedeltä lähti mukaan kolme autokuntaa mukaan kisaan. Matkaa pelipaikalle kertyi melkein 500km/sivu, joka pisti vakavasti miettimään harrastuksen tarpeellisuutta suhteessa lompakon volyymiin, varsinkin mönkään menneen talvikauden jälkeen. Mikko Rajalan periksi antamaton luonne sai jälleen uskon palaamaan motorsport jumaliin. Hän sai neuvoteltua Kevytrahti firmasta perävaunullisen rekan kilpureiden transportaatiota varten. Enää ei tarvinnut kuin suuren maailman tyyliin ilmestyä paikalle kyselemään kaluston perään, ja ruveta harrastamaan.

Pony Express pääsi starttaamaan jo perjantaiaamusta siviili Mustangilla kohti kaukana horisontin tuolla puolen, pölyn irrotusta maantiestä odottavaa Lieksan kaupunkia. Stereoissa soitti solistiyhtye Ovet biisiä: Huonon ilman kuljettajat, kun matkakertomus jatkuu Ensio Itkosen äänellä. Jos siellä maantiellä on nopeusrajoituskyltissä merkintä sata, ei ole suotavaa ajella styroksipallon muotoisella kiimaliiterillä kuuttakymppiä maisemia katsellen. Onhan kyseessä kuitenkin yleinen tie, kyseinen toiminta saattaa aiheuttaa kanssa autoilijoissa otsasuonen pullistuman ja havainnon että ohituksen aikana vasemman käden kolmannen sormen olevan yhä sille tyypillisellä paikallaan.

Äsken kuultu informaatio on sangen mielenkiintoinen ottaen huomioon lukijan juuri tarkistaneen oman sormensa lokaation olevan myös yhä tallella. Interaktiivinen matka jatkui Savon rajan yli, jossa nuttura keskeytti kirraamisen ja Enska muuttui Speden ääneksi. Luvassa oli siis, eh tuota, rähmän hauska reissu. Juu, äänet pään sisällä eivät ole todellisia, mutta niillä on pirun hyviä ideoita.

Pony Express racing suoritti hallitun laskeutumisen Lieksaan. Saunaa lämmitettäessä käytiin verinen kamppailu paikallisia petoja vastaan. Hyttysen muotoiset jurakautiset hirviöt kävivät päälle kuin Mentula rahkaostoksilla. Olen sata varma, että yksi murisi meille kun sitä huitaistiin nyrkillä. Samaan aikaan aloitteli Kevytrahti motorsport matkan tekoa Eräjärvi citystä, kyydissään kaksi Mustangia sekä historic Celica. Moottorimarssi kisapaikalle sujui notkeasti ja kalusto oli perillä jo 01.30. Jäihän siinä ruhtinaallisesti monta tuntia aikaa painaa pellavapäät tyynyyn latautumaan ennen seuraavan päivän keskittymisrypistystä.

Kilpakatsastuksessa todettiin Mustangit olevan kunnossa, niin kuin aina. Ensimmäinen pitkä siirtymä EK1 lähtöön, jossa kaksi mustangia pääsevät peräkkäisillä lähtönumeroilla matkaan rouhimalla moreenia tieltä liito-oravien kiusaksi puiden oksistoille. Talttahammasta käy varmasti harmittamaan kolmannen sormen puuttuminen, kun graniittia sataa niskaan. Vastaan tulee parikin yleisörysä paikkaa, jossa kirjataan kilpailun ensimmäiset pellin muodonmuutokset. Paikoista ei koidu harmia kokeneille matalalennättäjillemme, vaan hiki silmissä ja hymy takahampaissa he suoriutuvat jatkoon. Nyt oli todella hienoa rallitietä, epäilys tänne lähdöstä on karissut pois, kuin jääpuikot juhannus saunan räystäältä.

EK2 ajetaan saman tien perään. Täällä tiekirja tietää informoida reitillä olevan vain metallikaiteita välillä 6-12km. Alkuasukkaat kertovat kauhun sekaisia juttuja autoa kapeammista teistä, syvistä ojista joihin on kadonnut kilpailijoita, eikä heitä ole koskaan löydetty. Oikeassa mielentilassa heidät saattaa nähdä vaeltavan keskuudessamme itäkeskuksen kulmilla leuka rintaa viistäen. Kello tikittää nollaan, ja Mustangit laukaisevat kytkinpolkimen lattiasta ja suuntaavat tälle kauhujen maantielle. Muutama mutka myöhemmin pelottelut osoittautuivat maaseutulegendaksi. Nyt oli komeeta tietä laskettaa menemään lappu lattiassa. Voiko tästä enää paana parantua? Kyllä se voi. Vastaan tulee metallikaiteet, tie on todella kapeaa ja ojanpohja on näkymättömissä, kun ne sijaitsevat syvyyksissä, syvällä, mistä kukaan ei ole palannut. Uskomaton fiilis valtaa koko miehistön. Tältä on varmasti tuntunut Neil Armstrongista kuuraketissaan, viilettäessään metallikaiteitten ja puiden välissä pitkin kuun pintaa. Tämä on pieni luisu katsojille, mutta suuri miehistölle!

Kohtuullisen korkealentoisen rallipätkän jälkeen päästiin huoltoon juottamaan janoista ponyä, sekä miehistöä. Rallimakkarat katoavat valolta suojaan huuhdottuna alas runsaalla nesteellä, päästään suuntaamaan tankit täynnä kohti seuraavaa kuulentoa. Siirtymällä ulkopaikkakuntalaisen huomio siirtyy väkisinkin paikkojen nimien päättyvän aina vaaraan. Tarkoittanee maaston suurehkoa lommomaisuutta, eikä niinkään pätkillä olevia pahoja mutkia. Ek3 alussa odotellaan punaista Mustangia ilmestyväksi lähtöjonoon. Oranssilla on enää kaksi minuuttia aikaa starttiin kun punainen tulee vauhdilla paikalle. Taustapeilistä seurataan, kuinka iso mies astuu kilpahaalarinsa sisään, survoo kypärää päähänsä samalla kun heilahtaa kuljettajan paikalle ja on valmiina taistoon kun kohde alkaa pienenemään kiihtyvällä nopeudella taustapeilissä.

Yhden mutkan olisi täällä voinut nimetä Tankerousvaaraksi. Useampi kilpakumppani alotti siinä polttamaan autotalleissa valoja monina pitkinä iltoina, ennen kuin seuraavan kerran on mitään asiaa takaisin rallin pariin. Oranssin miehistön tämä tiukka vasen meinasi päästä yllättämään, mutta mitä ei käsijarrulla korjaa on turmioksi. Paikalla olleelta runsaspäiseltä yleisöltä tulee palautetta linjan olleen lähellä suistumista, mutta hipomia ei lasketa ja matka jatkui lappu lattiassa. Punaista autokuntaa vaivaa edelleen sitkeä käyntihäiriö, joka kiusallisesti vie autosta tehoja. Tie kuitenkin maistuu ja tulostakin rupeaa tulemaan. Yleisön suosio on saavutettu.

Takaisin huoltoon pikaisesti mussuttamaan maukkaita putkipihvejä, josta todella tyytyväisin mielin suunnattiin kohti Ek4.sta. Pätkän lähtöjonossa Kevytrahti tulee ilmoittamaan Pony Expressille heillä roikkuvan jotain auton alla. Näyttäisi ihan heilahduksenvaimentajan ruumiilta. Aikaisemmalla siirtymällä perstuntuman ilmoittama vikakoodi sai vahvistuksen, lähtö on tosin jo minuutin päässä, joten nyt on vain pärjättävä kolmella iskarilla. Kello rapsahtaa GO BABY GO-asentoon ja muutaman mutkan jälkeen käy selväksi että nyt ei kannata jarrutella. Tie on hyvä kuntoista ja veto päällä auto toimii lähes normaalisti. Ongelma tulikin heti kaasua nostaessa tai pahimmassa tapauksessa jarruttaessa perän liikkeet eivät olleet millään tavalla ennakoitavissa. Kaupanpäälle tällä pätkällä ei tuule lainkaan, joten edellinen baijerilainen oravan kivittäjän kivijäännökset eivät ole palautuneet vielä takaisin maapallolle. Vastassa on täysin valkoinen pölyseinä, jonka kohdalla on melkein pysähdyttävä nähdäkseen mihin suuntaan Lieksan poijjaat ovat tiensä vääntäneet.

Kevytrahti Mustang loikkaa viivasta raivokkaaseen takaa-ajoon. Käyntihäiriö on kuitenkin asiasta erimieltä, ja tehoa on käytössä melkein kaikilla kolmella pytyllä. Pölyseinä tavoittaa epätoivoiset etenijät ja Mustangissa haetaan uutta vauhtia koneeseen ykkösvaihteelle asti. Häiriö poistuu yhtä mystisesti kuin oli tullutkin. Edellinen Mustang oli raivonnut edellä kaikilla kahdeksalla mukilla, joten pölyä oli ilmassa sen mukaisesti.

Seuraavalle pätkälle siirryttäessä selviää Pony Expressin vasemman takaiskarin alakiinnityksen pettäneen. Päätettiin jatkaa niin kauan kuin auto liikkuu, maaliin oli päästävä! EK5 ajeltiin varmanpäälle läpi. Välillä jopa koskettiin jarruun. Maalimerkkien tullessa näkyviin oli olo autossa kuin oltaisiin voitettu Jyväskylän suurajot vuonna -81. Takana tulevassa Mustangissa lähtö takkusi tavallista enemmän, check engine tuntui nauravan päin näköä kuin volkkareiden kokoontumisajoissa. Autolle mukavia jutellen, se herääkin henkiin ja pitkät luisut ovat todellisuutta. Maalissa miehistö juhli hillityn sivistyneesti kilpailun läpi pääsyä. Stopilla ollut henkilökunta otti kuitenkin varmuuden vuoksi taka-askelia.

Vastoinkäymisistä huolimatta molemmat Mustang miehistöt olivat samaa mieltä kilpailun olevan paras, missä oli ikinä oltu mukana. Tiet olivat uskomattoman hienoja ajaa, ja kunnoltaan hakevat vertaisiaan koko maasta. Järjestelyt toimivat ja kaikki olivat hyvän tuulisia. Tännehän myö tullaan myös ensi vuonna, vaikka konkurssia hätyyttelisikin. Suunnitelmat ensi vuodesta olivat täysin selvät aina saunaan asti. Sen jälkeen pikselit ryhtyivät suurenemaan, dolby surraund muuttui mono ääneksi. Joku unohti painaa Ctrl+S joten tämä tarina oli sitten tässä.