Etusivu
Tiimi
Autot
Kilpailukalenteri
Kisatarinat ja -kuvat
Galleria
Videot
Muu kalusto
Yhteistyökumppanit

Car Sportt Rallisprint Teisko 20.2.2011

Autoon ei viime kisan jälkeen muita muutoksia tullut kuin uusi päävirtakatkaisija ja sammutusvaijeri rikkoutuneiden tilalle. Jännittävintä oli STW:n käyntiin lähtö kisa-aamuna, olihan koko viikon ollut liki -30 pakkasia yöaikaan. Pelattiin siis varmanpäälle, STW lohkolämppärissä 12h ja akkulaturi kiinni sekä musse lämpöisessä tallissa. Aamulla elohopea oli -26 kohdalla, kun rupesin pakkailemaan laitteita lähtökuntoon. Tällä kertaa yksin liikkeellä kaluston kanssa kisapaikalla sai kirmailla traileriparkin ja varikon väliä että sai kaluston parkkiin niille varatulle paikalle.

Normaali reittiin tutustuminen jalkaisin saman kylän kisakuskin kanssa. Tiepohja näytti olevan erittäin hyvässä kunnossa, muutama paha routaheitto ja puut ja isot kivet heti tien vieressä. Virheisiin ei tunnu olevan tällä tiellä yhtään marginaalia, tämä kisa olisi uskonasia laskettaa menemään. Maalipään iso hyppyri pisti monen kuskin mietteliääksi ajolinjan valinnan takia. Ylämäki terävälle nöölille, jossa piha ja pelkkää tyhjää takana, ja alastulo kapeiden penkkojen väliin, mitä ei näe ennen kuin on ilmassa. Mustangilla linja olisi oltava tiedossa jo puolivälissä ylämäkeä, koska sen jälkeen koko nyppylä häviää nokkapellin taakse. Takaisin varikolle kävellessä kyseenalaistin koko moottoriurheilun mielekkyyden talviaikaan, jääpuikkojen koristaessa naamataulua.

Lähtö oli loivaan alamäkeen, joten päätin kokeilla ensimmäistä kertaa lähtöä kakkosvaihteella, joka osoittautuikin oikeaksi valinnaksi. Ensimmäinen kierros tuli ajettua ilman suurempia riskejä, kumminkin kokoajan vauhtia ylläpitäen. Ensimmäinen risteys tuli otettua varmanpäälle kakkosella, ja siittä ulos kiihdyttäessä tuli vaihdemissi, vaihdoin kakkoselta vitoselle. Ei Mustangi silti hirveästi uupunut kiivetessään loivaan ylämäkeen. Hyppyrille hyvin maltillisesti, hyppäsi sentään ja alastulo oli pehmeä neljälle tassulle. Nyt oli autosta todella hyvä viilis ja varikolla oli syytä jo isosti hymyyn, olihan ajettu aika luokan puolivälissä, eikä palkintosijoille niin mahdottomasti ollut matkaa. Toiselle kierrokselle tien pito oli parantunut huomattavasti, mutta ajolinjan ulkopuolella oli irtolunta runsaasti. Nyt oli tarkoitus pistää yritystä tosissaan peliin ja nostaa riskirajaa. Nyt oltiin jo ilmassa useammankin kerran kierroksen aikana, risteykset kolmosella ja muuten nelosella. Hyppyrille ei pokka antanut laskettaa edelleenkään täyttä, ja siihen tuli jarrutettua todella paljon. Muutaman kerran perä pääsi karkaamaan pöperölle, mutta muuten kierros meni omasta mielestä hyvin. Maalissa oli jo tuuletus meininki, nyt varmasti aika parani. Vaan mites kävikään, aika parani kyllä sekunnilla mutta sijoitus tipahti parilla pykälällä. Mutta nyt jäi jo ajamalla kolme ukkoa taakse, ja edessä olevat RS2000:set olivat parin sekunnin päässä. Uskottava se on että ei se vaan etene ilman alustajumppaa. Auto lastattiin kärrylle ja onnellinen retkue sai lähteä kotimatkalle.
Positiivista tässä kisassa oli se, että viimeksi tällä samalla tiellä 2009 Anglialla ajettu aika parani sekunnilla!!!!